Osana länteen suuntautunutta turvallisuuspolitiikkaansa Montenegro ilmoitti 31. elokuuta 2006 luopuvansa yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyvänsä 2 500 miehen vahvuiseen ammattiarmeijaan. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viideksi vuodeksi kerrallaan, korkeintaan kahdelle kaudelle. Hänellä ei ole kovin laajaa poliittista valtaa. Yksikamarisessa eduskunnassa on 81 kansanedustajaa, jotka valitaan nelivuotiskaudelle. Äänioikeus on 18 vuotta täyttäneillä.
Montenegron merkittävimmät vientituotteet ovat metalliteollisuuden tuotteet, jotka käsittävät 62 % viennistä vuonna 2004. Kokonaisviennistä 41 % oli alumiinia. Bauksiittikaivokset ja sulattamon omistaa venäläinen miljonääri Oleg Deripaska. Seuraavilla sijoilla ovat juomat ja tupakka (18 %) ja puutavara (8 %). Maatalous painottuu lähinnä lampaiden ja vuohien laiduntamiseen. Alle kymmenesosa maan pinta-alasta on viljeltyä, josta noin kahdessa viidesosassa viljellään viljoja. Metsät kattavat noin kaksi viidesosaa Montenegron pinta-alasta ja metsätalouden merkitys on suuri. Maassa on viisi lentokenttää ja 250 km rautatietä. Bar on sen ainoa merkittävä satamakaupunki
| kansalaisuus | prosintisuus |
|---|---|
| montebegrolaiset | 43,16% |
| serbit | 31,99% |
| boslniakit | 7,77% |
| albaanit | 5,03% |
| muslimit | 3,97% |
| kroaatit | 1,1% |
| romanit | 0,42% |
| jugoslaavit | 0,3% |
| makedonialaiset | 0,13% |
| sloveenit | 0,07% |
| unkarilaiset | 0,06% |
| venäläiset | 0,04% |
| Balkanin egyptiläiset | 0,04% |
| italialaiset | 0,02% |
| saksalaiset | 0,02% |
| muut | 0,35% |
| ei vastannut | 4,34% |
| alueellunen identiteetti | 0,2% |
| tuntematon | 0,99% |